KOTIMAA 12.8.2015

Pieniä puroja ja suuria virtoja - mistä ratsastuskoulun kassavirta koostuu?

Nämä yksityishenkilöiden omistamat hevoset ovat täysihoidossa Takkulassa. Omistajat maksavat ratsastuskoululle tallipaikasta ja hevosten hoidosta. Kuva: Janne Riikonen
Nämä yksityishenkilöiden omistamat hevoset ovat täysihoidossa Takkulassa. Omistajat maksavat ratsastuskoululle tallipaikasta ja hevosten hoidosta. Kuva: Janne Riikonen

Ratsastuskoulut saavat tuloja ratsastustunneista, tallimaksuista, hevosten myynnistä ja tapahtumista.

Yhden ratsastushunnin hinta on noin 30 euroa. Sillä hinnalla saa käyttöönsä hevosen, varusteet ja ratsastuskoulun tilat. Takkulan ratsastuskoulussa ratsastustunneilla käy viikoittain noin 150-180 ratsastajaa, Uusmattilassa noin 260 ja Okeroisissa noin 90. Harva kuitenkaan rikastuu ratsastuskoululla. Hevosiin uppoaa tonni jos toinenkin.

- Jos menisi hirveän hyvin, niin voisi joskus pitää kesälomaakin, sanoo Suzanni Bebek Okeroisten tallilta.

Jos menisi hirveän hyvin, niin voisi joskus pitää kesälomaakin.Suzanni Bebek

Okeroisten tallilla ei ole palkattua henkilökuntaa, vaan Bebek huolehtii tallin töistä miehensä kanssa. Tarvittaessa palveluita, esimerkiksi opetusta tai apua tallitöihin, ostetaan muualta.

Kauralaskujen kuittaamiseen

Monet ratsastuskoulut vuokraavat tallipaikkoja yksityishenkilöiden hevosille. Takkulassa kaikki tallipaikat ovat tällä hetkellä täynnä, mutta Korpikylästä tallipaikkoja on kyselty tänä vuonna tavallista vähemmän, kertoo omistaja Mervi Wahlman. Se ei sinänsä ole yllätys, sillä hevosia menee kaupaksi selvästi vähemmän kuin viitisen vuotta sitten. Wahlmanin mukaan hevosia myös ostettiin ennen keveämmin perustein. Nyt kustannukset punnitaan tarkkaan.

Joskus yksittäinen ratsastaja saattaa haluta ostaa lempihevosensa tallilta itselleen. Vanhoja tuntihevosia Wahlman ei kuitenkaan suostu myymään minne tahansa.

- Ei voi ikinä tietää, millaisiin koteihin ne päätyvät.

Rahakkaimpia tapahtumia talleille ovat isot kilpailut. Takkulassa järjestetyn Power Cupin ajaksi ratsastuskoulu majoitti tiloihinsa 50 hevosta. Korpikylässä puolestaan järjestettiin hiljattain kolmipäiväiset Tähtikisat. Tuloja kertyy toki myös pienemmistä tapahtumista.

- Jos kilpailumaksu on 20 euroa ja lähtijöitä on sata, niin kyllä sillä saa taas jonkun kauralaskun maksettua, Iivanainen sanoo.

Henkilökunnan palkat, sähkö ja eläinlääkäri

Suurimman osan tallin tuloista vievät henkilökunnan palkat, kertoo Korpikylän ratsastuskeskuksen omistaja Mervi Wahlman. Takkulan ratsastuskoulun Anu Iivanainen vahvistaa tiedon, samoin Uusmattilan ratsutallin Anu Hernetkoski.

Entisaikaan nuoret tallitytöt ja -pojat tekivät tallitöitä lähinnä auttamisen ja harrastamisen ilosta. Nykyään vastaavaa ei Iivanaisen mukaan juuri ole. Sama on huomattu Korpikylässä. Työntekijöille maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, kaikkine lisineen ja ylityökorvauksineen.

Hevoset vaativat hoitoa myös juhlapyhinä, ja juhannus- ja jouluviikot ovatkin yrittäjille taloudellisesti raskaita. Asiakkaita on vähän jos lainkaan, ja henkilökunnan palkat lohkaisevat kassavirrasta aimo annoksen. Korpikylässä hevoset saavatkin viettää juhannusviikon kokonaan laitumella. Uusmattilassa järjestetään kesäisin vain ratsastuskursseja. Kesäviikonloput pidetään vapaina.

Hevonen ahmii rahaa

Ratsastustunnin hinnassa maksetaan muun muassa hevosesta, välineistä, tiloista ja opetuksesta. Hevosten ylläpitäminen ei sekään ole ilmaista. Kengitykset, varusteet, rehut ja eläinlääkärikulut vievät oman osansa. Takkulassa tuntihevosia on tällä hetkellä 20, Korpikylässä 35. Okeroisilla tuntihevosia on 20, Uusmattilassa lainahevosista riippuen 15-17.

- Tarkkaan saa laskea ja toivoa, etteivät ne ikinä sairastu. Hevonen on loputon suo ja pohjaton kaivo, Iivanainen sanoo.

Hevostalous on tietyiltä osin muun maatalouden armoilla. Kuluva vuosi on ollut heinäntekijöille hankala, ja hyvän heinän hinta voi nousta. Viime vuosina myös karsinoissa ja maneeseissa käytettävien kuivikkeiden, esimerkiksi turpeen, hinta on noussut.

Käytössä olevat opetushevoset eivät myöskään voi olla aivan mitä tahansa. Wahlman kertoo, että Korpikylään uusia hevosia hankitaan jatkuvasti. Tuntihevosen työura on useimmiten 8-10 vuoden pituinen.

- Hevosista ei kannata säästää. Ne eivät voi olla kouluttamattomia, vanhoja ja huonoja, Wahlman sanoo.

Muilla talleilla ollaan samoilla linjoilla. Hevoset ovat huonoin säästökohde.

- Oma työ on ainoa asia, josta voi säästää, Uusmattilan Anu Hernetkoski sanoo.

Tuija Siltamäki

tuija.siltamaki@mediataloesa.fi